Suomi ei ole ainoa maa, jossa pohditaan vihapuheesta annettavien rangaistusten koventamista. Nigerian senaatti on esittänyt parlamentin alahuoneelle lakiehdotuksen, jossa vihapuheesta saisi kovimmillaan kuolemantuomion. Nigeriassa kuolemantuomio pannaan toimeen hirttämällä.
Parlamentin alahuoneen kansanedustaja James Faleke on sitä mieltä, että vaikkakin vihapuheen rajoittaminen lainsäädännöllä on hänen mielestään tarpeen, kuolemantuomio on kuitenkin liian äärimmäinen rangaistus vihapuheesta, kertoo paikallinen Today-uutissivusto. Edustaja Faleke on kuitenkin sitä mieltä, että kuolemantuomio on sopiva rangaistus terrorismista ja kidnappauksista.
Nigerian senaatti on jo kertaalleen joutunut yleisön painostuksesta hylkäämään nyt parlamentin alahuoneelle antamansa lakiehdotuksen, kertoo Nigerian Guardian-lehti. Senaatti on kuitenkin päättänyt yrittää uudelleen lain saamista läpi.
Kaikkia ei hirtettäisi
Lakiehdotuksessa kuolemantuomio edellyttäisi sitä, että henkilön harjoittama vihapuhe on johtanut jonkun toisen ihmisen kuolemaan. Mistä tahansa nettiöyhötyksestä ei siis automaattisesti seuraisi hirttotuomiota, mikäli vihapuhuminen ei ole aiheuttanut kenenkään hengenmenoa.
Etnisestä häirinnästä ja etnisistä solvauksista tulisi rangaistukseksi vähintään viisi vuotta vankeutta ja/tai kymmenen miljoonan nairan (25 000 euron) sakot. Laki koskisi tasavertaisesti kiihottamista kaikkia Nigerian etnisiä ryhmiä kohtaan, eli väestön enemmistöä ei asetettaisi eriarvoiseen asemaan vähemmistöihin verrattuna, kuten Suomessa.
Heimopäälliköt vaativat määritelmää vihapuheelle
Lakiehdotus on herättänyt paljon kritiikkiä eri tahoilta. Entinen varapresidentti Atiku Abubakar vastustaa lakiehdotusta ja pitää moisen lain ehdottamista jo sinänsä vihapuheena ja rikkomuksena Nigerian perustuslain takaamaa sananvapautta vastaan.
Eri etnisten ryhmien johtajat ovat ilmaisseet vastustavansa ehdotettua vihapuhelakia. Joruba-kansan puhemies Yinka Odumakin on sitä mieltä, että maa ajautuu diktatuuriin, jos sananvapaus otetaan pois.
– Eikö senaatilla ole parempaa tekemistä kaikkien Nigerian ongelmien keskellä kuin pohtia vihapuheviraston perustamista ja kuolemantuomiota vihapuheesta, Yinka Odumakin jyrähtää.
– Mikä on vihapuhetta? Sen tulkinta perustuu vallanpitäjien oikkuihin. Tämän lain avulla yritetään vain alistaa ihmiset vaikenemaan ja halutaan teloittaa ne, jotka ovat eri mieltä siitä, miten tätä maata pitää hallita, jorubojen johtaja sanoo.
Vihapuhe pitäisi määritellä
Myös igbojen päällikkö Guy Ikokwu vastustaa vihapuhelakia. Hän on sitä mieltä, että nykyinen kunnianloukkauksia koskeva lainsäädäntö riittää kattamaan myös vihapuheen. Hänkin kaipaa selkeää määritelmää “vihapuheelle”.
– Heidän pitäisi määritellä, mitä vihapuhe tarkoittaa ja sitten tuomita itsensä, jos ovat joskus elämässään vihanneet jotakuta.
– Meillä on hyvin selkeä lainsäädäntö kunnianloukkauksista, joten ei tässä mitään vihapuhevirastoa ja ihmisten hirttämisiä tarvita, päällikkö Ikokwu toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Toimeentulotuen kokonaisuudistus on menossa lausunnoille. Kyse on uudistuksesta, jota valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä on ajanut jo pitkään. - Olen kantanut pitkään huolta vain toimeentulotuen varaan jättäytyneistä, joita Suomessa on paljon. Vihdoin aiheeseen saadaan muutos ja heidät saadaan palveluiden ja työnhaun piiriin, Maanselkä iloitsee.
Yhdysvaltain hallitus on alkanut ottaa vastaan Etelä-Afrikasta valkoisia buureja pakolaisina. Trumpin mukaan Etelä-Afrikassa on meneillään kansanmurha, josta media vaikenee. Episkopaalinen kirkko kieltäytyy auttamasta valkoisia pakolaisia edes rahasta. Monet toimittajat ja mielipidevaikuttajat tuntuvat olevan sitä mieltä, että nyt on Afrikasta otettu vastaan aivan väärän värisiä pakolaisia.
Puhemies Jussi Halla-aho painotti EU-puhemiesten konferenssissa, että Euroopan on vahvistettava kykyään huolehtia itsestään ja selviytyä kriiseistä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew julkaisi lauantaina Facebookissa kirjoituksen, joka sai oikeusministeri Anders Adlercreutzin (r.) näkemään punaista. Edustaja Garedewin mukaan suomalaisten tulee tietää, millaista toimintaa islamilaisen lain eli šarian tulkinnat voivat sallia. Hän mainitsi esimerkkinä naisten ja tyttöjen heikommat oikeudet sekä kunniaväkivallan. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila toivottaa tervetulleeksi näistä asioista keskustelun Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa.
Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen Pudasjärvelle on loppunut tämän vuoden alusta. Perussuomalaisten valtuustoryhmän jäsen Sirkka Pankinaho kertoo, että kaupungin päätöksen taustalla vaikuttivat vahvasti taloudelliset syyt sekä etenkin vuoden alussa voimaan tulleet kotoutumislain muutokset, joilla kotoutumiseen liittyviä valtion korvauksia kunnille vähennetään.
Sisäministeri Mari Rantanen ihmettelee somekirjoittelua, jonka mukaan perussuomalaisten linja on väärä. - Kun luen puolueohjelmiamme, on hallitusohjelma varsin hyvin linjassa. Me ajamme Suomea, jossa työ ja yrittäjyys on hyvinvoinnin perusta. Sosiaaliturva on tukiverkko heikoimmille. Siis niille, jotka eivät ole työikäisiä tai työkykyisiä.
Amerikkalainen arvostettu talousmedia suitsuttaa surutta Suomen hallituksen talouspäätöksiä ja toteaa ”linjan olevan oikea”. Wall Street Journal tiivistää arvionsa toteamalla, että Suomi ”näyttää nyt muille mallia”. Jospa maamme valtamediakin perehtyisi edes ajoittain ulkomaiseen uutistarjontaan oman agendansa ajamisen sijasta.
Jalkapallo-ottelu päättyi FC Bryggen kannattajien aloittamiin väkivaltaisuuksiin Brysselissä. Kannattajat hyökkäsivät pääasiassa maahanmuuttajien asuttamaan Molenbeekin kaupunginosaan ja saivat vastaansa luoteja. Paikallisen pormestarin mukaan Bryggen kannattajat ”vihaavat Brysseliä, koska se on monikulttuurinen kaupunki”.
Iltalehti kirjoittaa hallituksen esittämistä kiristyksistä laittomasti maassa oleskelevien eli ”paperittomien” terveyspalveluihin uutisessaan, jonka se on otsikoinut provosoivasti "Tuhansien pääsy terveydenhoitoon kiristyy". Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra tarkentaa viestipalvelu X:ssä julkaisemassaan klikinsäästäjässä kiristysten kohdistuvan nimenomaan laittomasti Suomessa oleskelevien terveyspalveluihin.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho pitää tärkeänä, että parlamentaarisessa diplomatiassa keskustellaan myös muiden kuin samanmielisten kanssa. Halla-aho puhui kansanedustajien roolista Suomen ulkopolitiikan tukena eduskunnan kansainvälisten asioiden foorumin kokouksessa keskiviikkona.
